Sunnuntai ja ensimmäiset jäähyväiset

 Varsin sunnuntainen ja mitääntekemätön päivä ronsulassa. Tänään täältä lähti iso joukko ihmisiä ja jäljelle jäi vain 7 meistä, jotka saavuimme viime sunnuntaina. Päivä oli siis täynnä jäähyväisiä ja kaihoisaa mieltä. Tänään on ollut varsin hiljaista eikä ole tehty töitä, käytiin ainoastaan aamulla pienellä joukolla kävelyllä tuolla niityllä ja USA:sta tänne muuttanut Jodie, joka on ollut täällä töissä 11 vuotta ja asuu majassa tuolla keskellä elefanttipeltoa thaimiehensä ja poikansa kanssa, kertoi meille 2,5 tuntia taukoamatta tarinoita elefanteista. Nähtiin myös, kuinka joukko naaraselefantteja kiusasi pahimmassa teini-iän testosteronikuohun vallassa kiimailevaa Jungle Boyta. Näitä ja muita elefanttitarinoita lisää huomenissa. Tänään kuvia pääasiassa ihmisistä.

Ekan viikon valtava vapaaehtoisporukka.

Mahtavat ohjaajamme (nuo neljä thaikundia).

Rapsuttelin otuksen poskea.

Eilen söin tähän astisen reissun parhaan illallisen, eli perinteistä pohjois-thaimaalaista ruokaa sen kunniaksi, kun moni lähti tänään. Syömisen lomassa saimme kunnian katsella läheisestä kylästä tulleiden tanssijoiden esitystä. Varsin mielenkiintoisen ja elegantin näköistä käsien pyörittelyä, johon todennäköisesti sisältyi joku tarina, joka laulun sanoista olisi välittynyt, jos olisi osannut thaita...

Mmmmmm.

Traditionaalisia tansseja illallisella.

Debbie lauloi ja soitti ukulelea.

Huomenna saapuu taas joukko uusia vapaaehtoisia. Katsotaan, mitä viikko tuo tullessaan. Tähän loppuun vielä päivän aaww-momentti, eli kuva pienimmästä sammakosta, mitä olen koskaan nähnyt :)

Voi elämä!