Surullinen totuus elefanttiturismista

Moni turisti tahtoo päästä elefanttiajelulle tai ostaa elefanttien maalaamia tauluja matkallaan Thaimaassa tai muualla Aasiassa. Kannattaa kuitenkin harkita kahdesti, ennen kuin varaa turisti-infosta elefanttiretkiä tai tukee elefanttien taiteilua. Samalla tulee tietämättään tukeneeksi elefanttien alistamista ja kidutusta.

 

Thaimaassa ja ympäröivissä maissa kaikki työtä tekevät elefantit, myös ne, joita käytetään turistibisneksessä, ovat käyneet läpi erittäin julman koulutuksen, jota englanniksi kutsutaan nimellä "elephant crushing". Aasiassa menetelmä tunnetaan nimellä "phajaan". Tämä tarkoittaa, että nuori elefantti, usein vielä ihan vauva, riistetään emoltaan ja suljetaan ja kahlitaan pieneen häkkiin, jossa se ei voi liikkua. Tämän jälkeen elefanttia hakataan kepeillä, piikeillä, koukuilla ja seipäillä. Iskut kohdistetaan paitsi koko vartaloon, myös erittäin arkoihin ruumiinosiin kuten sisäkorvaan tai silmiin. Elefanttia pidetään häkissä kolmesta seitsemään päivää ja sitä kidutetaan tauotta päivin ja öin, jottei se saisi nukutuksi. Tämän jälkeen uupunut ja henkisesti alistettu elefantti vapautetaan häkistä ja vahingoittamista jatketaan, kunnes se alistuu täysin ihmisen tahtoon ja tekee mitä vain, jottei se joutuisi kokemaan tuskaa. Elefanttia kuitenkin kontrolloidaan vahingoittamalla sitä läpi elämänsä esim. piikeillä ja kepeillä. Elefanttien hoitajilla on käsissään piilossa piikkejä ja neuloja, joilla he pistelevät elefanttia myös turisteille tarkoitettujen esityksien aikana. Ihmisen tahtoon alistettu elefantti tekee vastineeksi mitä vain, kuten kantaa ihmisiä selässään pitkiä aikoja, tekee sirkustemppuja ja tekee töitä tauotta. Ja ahdistuu, stressaantuu, masentuu ja lopuksi kuolee onnettoman elämänsä päätteeksi kymmeniä vuosia aiemmin kuin harvat vapaudessa elävät lajitoverinsa.

Aluksi elefantti sidotaan ja sitä satutetaan koukuilla ja seipäillä.

Sen jälkeen se suljetaan pieneen puiseen häkkiin, jossa se ei voi liikkua.

Elefanttia pidetään häkissä päiväkausia, jonka aikana sitä hakataan ja viillellään. Se ei voi puolustautua mitenkään.

  

Katsoimme dokumentteja "phajaanista" täällä Elephant Nature Parkissa ja voin sanoa, että enpä ole aikoihin nähnyt mitään hirveämpää. En ennen tämän puiston löytämistä tiennyt elefanttiturismin taustoista - luulin, kuten monet muutkin, että elefantit vain ovat älykkäitä ja ihmisläheisiä otuksia ja tykkäävät kanniskella näitä selässään ja esiintyä näytöksissä päivät pitkät. En oikeastaan edes ajatellut asiaa ennen kuin sain tietää tästä puistosta. Onhan se tietenkin hienoa, että elefantit osaavat piirtää, maalata, pelata jalkapalloa jne., mutta ei se niille luontaista ole. Lisäksi vaikka elefanttiajelut saattavat olla ihmiselle kivoja kokemuksia, ovat ne elefantille usein tuskallisia. Istuin on sidottu tiukkaan selkärangan päälle, joka satuttaa elefanttia. Silloin kun elefantti ei kuljeta turisteja, se elää useimmiten kahlittuna yksinäisyydessä erillään muista elefanteista, mikä ei ole sille hyväksi ja saattaa ilmetä mm. masennuksena ja ahdistuksena. Elefantti ei välttämättä saa tarpeeksi ruokaa siihen nähden, miten paljon se tekee töitä (vrt. luonnossa elefantti kuluttaa suurimman osan päivästä syömiseen). Elefanteille annetaan monesti amfetamiinia, jotta ne tekisivät enemmän töitä ja söisivät vähemmän.

"Mahoutit" elefanttiensa päällä. Huomaa kädessä oleva koukku, jolla ohjaillaan fanttia.

Yksi tämän puiston elefanteista oli aiemmassa elämässään amfetamiiniaddikti. Joillakin on yksi tai molemmat silmät sokeita, koska niiden omistajat ovat ampuneet tai tökkineet niitä silmiin, kun ne eivät ole tehneet kuten käsketään. Yksi ei saanut tarpeeksi ruokaa ja karkasi syömään pellolle, jolloin se sai nuolen silmäänsä. Toinen meni luvatta kylpemään joessa. Kolmas synnytti poikasen vuorella eikä suostunut jatkamaan matkaa, joten omistaja ampui sitä ritsalla silmiin kunnes se sokeutui. Elefanttivauva jäi vuorelle kuolemaan.

Elephant Nature Parkin perustaja Sangdouan "Lek" Chailert havahtui elefanttien ahdinkoon, otti missiokseen pelastaa tuskallisissa oloissa eläviä elefantteja ja perusti näille paikan, jossa elefantit saavat toteuttaa niiden luontaisia tarpeitaan, elää laumassa, saada uusia kavereita ja vaellella vapaasti suurimman osan päivästä. Niiden ei tarvitse esiintyä tai tehdä päivääkään töitä, eivätkä niiden hoitajat saa vahingoittaa niitä, vaan niiden hoitamisessa ja ohjailussa noudatetaan positiivisen vahvistamisen keinoja. Kaikki puiston elefantit ovat joko syntyneet täällä tai pelastettu tänne vankeudesta. Lekin ja elefanttien välinen yhteys on jotain uskomatonta. Yhtenä päivänä näin, kuinka vauvaelefantti leikki Lekin kanssa. Liikuttavan näköistä. Ne pitävät Lekiä äitinään.

Lek ja vauvanorsu.

Moni ENP:n elefanteista on löydetty pahoin ahdistuneena, aliravittuna ja nestehukassa, kahlittuna lyhyeen ketjuun. Omistajien mielestä elefantit ovat olleet arvaamattomia. Väitänpä, että kai sitä ihminenkin olisi arvaamaton, jos joutuisi kestämään päivittäistä pahoinpitelyä. Elefantit ovat kuitenkin saaneet täällä puistossa elämänilonsa takaisin ja ovat nyt onnellisia ja hyvinvoivia, vaikkakin traumatisoituneita. Elefantilla on erittäin hyvä muisti - se ei unohda traumaattisia kokemuksia. Anteeksi se saattaa antaa.

Muille elefanttipuistoille Lek haluaa näyttää, että elefantin ei tarvitse tehdä sirkustemppuja saadakseen ihmisten sympatiaa, vaan turisteille riittää, että he saavat tarkkailla elefanttien temmellystä, osallistua niiden päivittäisiin askareisiin, katsoa elefanttia silmästä silmään ja syöttää ja pestä niitä. Täällä ENP:ssa käy joka päivä valtavasti päivävieraita ja TripAdvisorissa tämä on äänestetty Chiang Main alueen ykkösnähtävyydeksi. Muut puistot ovat alkaneet ottaa mallia, mikä on tietenkin hyvä uutinen. Lekin tarkoitus ei siis suinkaan ole saattaa ihmisiä työttömäksi tai ajaa koko elefanttiturismia konkurssiin, vaan ohjata sitä luonnonmukaisempaan, eläinystävällisempään suuntaan. Toki hänenkin mielestään ideaalitilanne olisi, että elefantit saisivat vain elää vapaasti luonnossa kaukana ihmisistä, mutta vankeudessa kasvaneille elefanteille tämä on mahdotonta ja ehkäpä liian kaukainen tavoite ylipäänsä, onhan matkailu Thaimaan suurin elinkeino. Luonnonmukaisuutta se ei kuitenkaan sulje pois.

Täällä elefantit saavat telmiä vapaasti. Norsuperhe kylpemässä.

Kaverit.

Vauvanorsu ja kovia kokenut kolmijalkainen koiruus.

Aasian elefanttikanta on pienentynyt dramaattisesti viimeisen 30 vuoden aikana. Tämä johtuu siitä, että elefantit on valjastettu tekemään töitä ihmisille ja elämään vankeudessa, jolloin niiden suvunjatkamisvietti ja lisääntymismahdollisuudet vähenevät. Moni työtä tekevä elefantti on pahoin traumatisoitunut tai stressaantunut, eikä senkään vuoksi enää pysty lisääntymään. Lekin ideaali on, etteivät elefantit tekisi töitä laisinkaan. Vanhojen perinteiden ja lakien muuttaminen on kuitenkin erittäin hidasta. Elefanttia on Aasiassa perinteisesti käytetty ihmisen apuna – Thaimaata ei olisi rakennettu ilman elefanttityövoimaa. "Phajaan" on niin ikään 6000v vanha perinne, jonka poika oppii isältään. Se on tapa, josta on Thaimaassa mielellään vaiettu. Edes paikalliset ihmiset eivät välttämättä ole tienneet perinteestä ennen kuin siitä tuli mediapommi 2000-luvun alussa. Thaimaasta myös kuljetetaan elefantteja muualle maailmaan – Intiaan, Laosiin, Kiinaan, Kambodzaan, Malesiaan – joten tämä eläinsuojeluongelma ei rajoitu pelkästään Thaimaahan, vaan koskee koko Aasiaa. Lek pyrkii osoittamaan elefanttien kanssa työtä tekeville, että kidutus ei ole tarpeellista elefanttien kesyttämisessä, vaan positiivinen vahvistaminen on yhtä tehokas koulutustapa. Pyrkimys on myös saada elefanttien tueksi lakipykäliä, jotka kieltävät kidutuksen - elefantteja suojelevia lakeja kun ei Thaimaassa tätä kirjoittaessani vielä ole.

Kun seuraavan kerran matkustat Thaimaahan tai muualle Aasiaan, älä tue julmaa elefanttiturismia: älä mene elefanttiajelulle tai show'hun, osta elefantin maalaamia tauluja, norsunluusta tehtyjä koruja tai muita tuotteita. Kysele, löytyykö alueelta puistoa, jossa pääsee vain katselemaan tai osallistumaan elefanttien elämään. Jos olet Pohjois-Thaimaassa, lähin tällainen puisto on Elephant Nature Park. Jos välttämättä tahdot ratsastaa elefantilla, varmista, ettei käytössä ole istuinta, vaan että ratsastat elefantin niskan päällä. Tämä ei tuota tuskaa elefantille, koska sen niska on tukeva ja voimakas. Varmista myös, että elefantteja kohdellaan hyvin ja ne saavat tarpeeksi ruokaa, vettä ja vapaa-aikaa työnteolta. Muista kuitenkin, että elefantti on erittäin todennäköisesti joutunut "murskatuksi" lapsena, joten elefanttien työnteko niin turistien viihdyttäjänä kuin muutenkin tulee aina olemaan epäeettistä, kunnes tästä tavasta luovutaan. 

Lisätietoa Elephant Nature Parkista, sen missiosta, sympaattisista asukeista ja toiminnasta.

National Geographicin palkittu dokumentti elefanttien kidutuksesta: Vanishing Giants

Samainen dokumentti Youtubessa.

Ilta-Sanomien ja Staran artikkelit aiheesta.

Lonely Planetin keskustelua elefanttien kohtelusta.

Googlettamalla löytyy pilvin pimein lisää artikkeleja ja blogimerkintöjä.