Olen päässyt Luoteis-Thaimaahan asti! Wuhuu! Tämänhetkinen
lokaatio on siis Pai, pieni travellerien suosima kylä, jossa ei ole temppeleitä
eikä oikein mitään muutakaan nähtävää, mutta sen sijaan erittäin rento ja
rauhallinen viba ja kauniita vuoria. Eli aivan täydellistä tähän mielen- ja
ruumiintilaan! Pai on myös pieni – kylän ympäri kävelee vartissa – eikä ihmisiä
ole juuri nimeksikään. Reissaajia kohtaa jonkin verran, mutta koska on low
season, ei niitäkään ole riesaksi asti. Sopii mulle. Tie tänne oli varsin
mutkikas ja vuoristoinen. Kuvittelin olevani vuoristoradassa, minivan kulki
vauhdikkaasti ja mulla oli oikein hauskaa, mutta parilla tuli huono olo. Siinä
sitten pysähdeltiin hengittelemään raikasta ilmaa. Samasta Chiang Main guesthousesta
tuli kyytiin hollantilainen Ivonne, jonka kanssa tultiin niin hyvin juttuun, että
päätettiin jakaa bambumökki yhdessä. Mukavaa! :) Ja totta puhuen täällä
olisikin varsin tylsää ilman seuraa. Ehkä se menisi vain kirjan lukemiseksi.
Huomenna ajateltiin mennä uimaan ja hierontaan. Ivonne tietää kaikki tekemisen arvoiset jutut, koska on ollut täällä jo viime vuonna. Mennään fiiliksen
mukaan, ei suunnitelmia, ei ressiä. Ainoa suunnitelma, jonka jo pistin täytäntöön, oli viedä samantien elefanttipuiston pyykkivuori pesuun. Vuori haisi epämääräiseltä sekoitukselta norsunkakkaa, mutaa, mätiä kurpitsoita, matoja, hometta, hyttyssumutetta ja kosteutta. Eli juuri siltä, miltä pitääkin kahden elefanttien keskellä vietetyn viikon jälkeen.
Eilinen ilta meni Chiang Maissa tutuissa ympyröissä. Käytiin
muutaman elefanttivapaaehtoisen kanssa Sunday Walking Streetilla sekä syömässä italialaisessa ravintelissa. Ah! Kävin myös
morjestamassa denguekuumetta sairastavaa Victoriaa ja elefanttipuiston
huonekaveriani Lindaa, jota autoin myös skypettämään vakuutus- ja lentoyhtiöön,
voiko lentoa takaisin Hawaijille vaihtaa ja millä hinnalla. Linda kun tahtoisi
olla sairaan Victorian seurana vielä hetken. Inha tauti tuo dengue.
Lihaskramppeja ja -kipuja, kuumetta, hikoilua, heikko olo, joskus myös
pahoinvointia ja ihottumaa. Eläköön hyttyskarkoitteet...
Täällä Paissa hengaan todnäk torstaihin asti, sitten Chiang Main kautta
Sukhothaihin. Seuraavassa postauksessa sitten vähän kuvia täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti